Yhteystiedot

Kaj Turunen

+358 50 512 0663
kaj.turunen@eduskunta.fi

Blogin arkisto

Yrittäjien turva ?

Tiistai 7.2.2017 klo 10:44 - Kaj Turunen

YRITTÄJIEN TURVA

Suomessa on lähes 300 000 yritystä. Ne työllistävät ainakin 1,4 miljoonaa ihmistä ja tuottavat veroja, joilla maksetaan palveluita kaikille. Yrityksistä 98,9 prosenttia on alle 50 hengen yrityksiä. Suomessa uudet työpaikat ovat syntyneet ja syntyvät pääsääntöisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Lisäksi yli puolet yritysten liikevaihdosta syntyy pk-yrityksiin ja osuus BKT:stä on runsaat 40 prosenttia. Yrittäjien merkitys kansantaloudellemme on ihan keskeinen. Ei ole ihan sama miten yrittäjiä kohdellaan.

Yrittäjät tarvitsevat oikeudenmukaista sosiaaliturvaa.

Yrittäjä työnantajana kantaa kokonaisvastuun yrityksen toiminnasta ja henkilöstöstä sekä taloudellisesta tuloksesta. Yrittäjille on tyypillistä myös pitkät työpäivät ja vähäinen vapaapäivien määrä sekä se, ettei heillä ole juuri sairauspoissaoloja.

Yrittäjien sosiaaliturvan kannalta keskeinen ongelma on se, että Kelan maksaman sairauspäivärahan yleinen omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää. Työntekijällä on omavastuuajalla työsopimuslain mukaan oikeus täyteen palkkaan, mutta yrittäjän omavastuuaika on sairastumispäivä ja sitä seuraavat kolme arkipäivää. Yrittäjä on siis tosiasiallisestikin sairastumisensa ensimmäiset neljä päivää työkyvyttömänä omalla vastuulla poissa työstä ja ilman toimeentuloa.  Tämä on johtanut siihen, että yrittäjät valitsevat sairastuessaan huomattavasti palkansaajia useammin työnteon, sen sijaan että hoitaisivat terveyttään.

Yrittäjät tarvitsevat oikeudenmukaisuutta yhteiskunnalta

Liian monta traagista tarinaa on maassamme tilanteista, joissa yrittäjä on joutunut verokarhun hampaisiin. Harkintavallan ulottuvuus verotarkastuskertomuksissa ja syyllisyys olettama sekä käänteinen todistustaakka lamaannuttaa ja nujertaa helposti yrittäjän.  Syyttäjät ja oikeuslaitos, ulosottovirasto ja perintäyhtiöt hoitavat lopulta asianomaisen yhteiskunnan ulkopuolelle pysyvästi. Usein yrittäjä on prosessissa menettänyt mahdollisuuksiensa lisäksi omaisuutensa, ystävänsä ja huonoimmassa tapauksessa vapautensakin. Harvalla yrittäjällä on voimavaroja käydä epätoivoista taistelua instituutioita vastaan.

Järjestelmäämme on muutettava ainakin niin, ettei verotarkastajilla ole taloudellista tai muuta  erityistä motivaatiota saada mahdollisimman suurta tuomiota tarkastuksen kohteelle. Pankkien ja muiden rahoituslaitosten hallussa olevien panttien realisointia sekä pesien selvittäjien toimintaa on tutkittava ja tehdä tarvittavat toimet oikeudenmukaisuuden parantamiseksi. Myös konkurssilainsäädäntö kaipaa uudistamista.

Avainsanat: Yrittäjä, turva, sosiaaliturva

Sote-uudistuksesta oikeita lukuja

Maanantai 23.1.2017 - Kaj Turunen

Sote-uudistuksesta oikeita lukuja, Itä-Savo

 

Jouni Backman kirjoitti lukija kirjoituksen (I-S 23.1) otsikolla ”Sote-uudistuksesta virheellisiä lukuja”. Kun kaksi ensimmäistä lausetta sisälsivät tulkinnan varaisuutta, niin katsoin tarpeelliseksi kirjoittaa asiasta. Olisiko mennyt kaksi asiaa sekaisin, sote-rahoitus ja maakuntien kokonaisrahoitus?

Backman kirjoitti: ”Hallituksen sote-esitys vie Etelä-Savolta 15 miljoonaa euroa. Maakuntamme on koko maan suurin menettäjä, 105 euroa/asukas.” 

Toisin kuin Backman kirjoittaa, sote-esitys ei vie Etelä-Savolta 15 miljoonaa, vaan ennustelaskelmissa summa on 13,7 miljoonaa matalampi vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2016. Eikä Etelä-Savo ole sotessa maan suurin menettäjä. Euromäärällä mitattuna suurin menettäjä sote-rahoituksessa on Uusimaa ja euroa/asukas mitattuna suurin menettäjä on Pohjanmaa ( -111€/asukas). Toisaalta sote-rahoituksen taso vuonna 2024 on laskettu olevan Etelä-Savossa 91€/asukas matalampi viime vuoteen verrattuna, ei 105 euroa.

Mistä sitten tulee tuo luku, 105 euroa? Se tulee maakuntien kokonaisrahoituksesta, eli edellä mainittujen sote-lukujen lisäksi lasketaan kuntien valtionosuuksien tasapainon muutos siirtymäajan jälkeen vuodelle 2023. Sen on laskettu olevan -14€/asukas Etelä-Savossa. Eli 91+14=105. (Pohjanmaan VOS +82) Valtionosuusjärjestelmä ei radikaalisti muutu siitä, kun Backman itsekin oli kansanedustaja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus määräytyy 20-luvulla koko maata koskevilla yhtenäisillä kriteereillä. Merkittävin kriteeri, joka ohjaa rahoitusta on ikärakenne ja muu palveluntarve (sairastavuus) 85,687%. Seuraavaksi merkittävin kriteeri on asukasperusteisuus 10%. Asukastiheys 1,5%, vieraskielisyys 1,4%, hyvinvointi ja terveys 1%, kaksikielisyys 0,3% ja saaristoisuus 0,113%.

Kovin dramaattisesta muutoksesta sote-rahoituksessa ei ole kysymys. Tuo 91 € lienee sen verran mitä menee yhteen lääkärikäyntiin nykyisin. Tänä päivänä maakunnassamme käytetään yhteensä 586,5 miljoonaa sote-kustannuksiin. Laskujen mukaan 2024 siihen käytettäisiin 572,8 miljoonaa. Rahoituskriteereihin vaikuttavat tekijät kuitenkin voivat muuttaa rahoituksen määrää puoleen tai toiseen.

Rahoitus kriteerien yhtenäistäminen koko maahan pistää tehostamaan palvelujen tuotantoa, eikä se ole huono asia. Itä-Savon sairaanhoitopiiri on ollut maan kallein. Vaikea ymmärtää, että Itä-Savon kustannukset ovat olleet yli 500 euroa asukasta kohti Mikkelin seutua korkeammat. On muistettava, että kustannukset maksaa veronmaksajat.

On totta, että sain olla mukana rahoitusneuvottelujen loppurutistuksessa. Rahoituspohjasta oli jo tuolloin pitkälle sovittu, mutta sain kuitenkin yhden uuden kriteerin mukaan, jota ei aikaisemmin ollut ja se oli saaristoisuus. Vierailuni neuvotteluissa oli Etelä-Savolle 3 miljoonan 547 tuhannen arvoinen.

 

 

 

Avainsanat: Sote-uudistus, Jouni Backman

Juhlapuhe Savonlinnan yrittäjägaalaan

Lauantai 21.1.2017 - Kaj Turunen

Hyvät yrittäjät, hyvät ystävät, hyvät yrittäjä-ystävät!

Olen otettu ja ylpeä siitä, että saan pitää tänään täällä yrittäjägaalassa juhlapuheen.

Jos yrittämistä pitää kuvailla yhdellä lauseella, lainaan sen lauseen Pauli Vahteralta:

”Yrittäminen on kaunein tapa ottaa vastuu omasta elämästä.Tuohon lauseeseen kiteytyy hyvin yrittämisen filosofia. ”Yrittäminen on kaunein tapa ottaa vastuu omasta elämästä”. Käytännössä yrittäjä toki kantaa vastuuta monen kanssakulkijankin elämästä ja laajemmin ajateltuna koko yhteiskunnan taloudesta. Tosiasia on, että maamme kansantalous lepää yrityksien ja yrittäjien hartioilla. Tämän vuoksi on yhteiskunnassamme hyvin tärkeää, että yrittämisen toimintaedellytykset ja yritysilmapiiri olisivat mahdollisimman positiiviset.

Olen myös otettu ja ylpeä siitä, että maassamme tällä hallituskaudella on kuunneltu yrittäjien ääntä. (eikä voi sanoa, että yrittäjien ääni olisi ainakaan heikentynyt Mikael Pentikäisen astuttua Suomen Yrittäjien ohjaksiin)

Jo hallitusneuvotteluissa, joissa sain olla itsekin mukana, sovittiin olennaisista parannuksista liittyen yrittämiseen. Listaan tässä niistä muutamia olennaisia:

Yksi niistä on Yrittäjävähennys

Yrittäjävähennys tuli voimaan vuoden alussa. Yrittäjävähennys on viisi prosenttia toiminimien, avointen yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden tulosta. Kevennys on tärkeä signaali yrittäjyyden kannustamiseen myös muissa yritysmuodoissa kuin osakeyhtiöissä. Edellisellä vaalikaudella laskettiin osakeyhtiöiltä yhteisöveroa, mutta tuolloin muut yhtiömuodot jäivät huomioimatta. Nyt asia korjattiin ja yrittäjävähennys hyödyttää erityisesti kaikkein pienimpiä yrityksiä.

Verohallinnon tietojen mukaan Suomessa on noin 176 000 elinkeinoharjoittajaa – toiminimiä, avoimia yhtiöitä ja kommandiittiyhtiöitä. Niistä 77 prosentilla vuotuinen verotettava tuotto on alle 30 000 euroa. Suurituloisempia, yli 100 000 euron tuloilla toimivia yrityksiä on yrittäjävähennyksen piirissä noin 5000.

Toinen pk-yrityksille tärkeä asia on maksuperusteinen alv, eli Arvonlisäveron voi maksaa vasta, kun rahat ovat tilillä.

Vuoden 2017 alusta lähtien yrittäjät voivat maksaa arvonlisäveron sitten, kun ovat saaneet rahat asiakkaalta. Tällä on suuri merkitys yrityksien käyttöpääomaan.

Mahdollisuus maksuperusteiseen arvonlisäverotukseen koskee yrityksiä, joiden liikevaihto on enintään 500 000 euroa.

Lisäksi nykyinen hallitus myös kumosi edellisen hallituksen kotitalousvähennyksen leikkauksen. Kotitalousvähennyksen korotus luo työtä ja toimeliaisuutta. On ajateltu, että kotitalousvähennyksen korotuksella on positiivisia vaikutuksia erityisesti palvelualalle.

Yrittäjien keskinäistä tasa-arvoisuutta lisää naispuolisten työntekijöiden työnantajille tuleva 2 500 euron kertakorvaus, jolla tasataan perhe-vapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia.

Hallitus on huomioinut myös yritystoiminnan jatkumisen tärkeyden. Yhtenä keinona on yritysten sukupolven vaihdoksen helpottaminen perintö- ja lahjaveron kautta. Niin ikään metsätilojen sukupolven vaihdoksia helpotetaan metsälahjavähennyksen avulla.

Hyvät Yrittäjät

Tällä vaalikaudella tehdystä lainsäädännöstä ehkä kuitenkin merkityksellisin yrityksien kannalta on Hankintalaki, jolla määritellään miten julkiset hankinnat tehdään jatkossa. Julkiset hankinnat ovat erittäin merkityksellisiä yrityksillemme, koska niitä tehdään maassamme 35 miljardin edestä vuosittain. Oletettavaa on, että julkisten hankintojen summa kasvaa tuosta merkittävästi mm. soten valinnan vapauden ansiosta. On huomioitava, että hankintalaki koskee myös sote-hankintoja.

Hallituksen esitys käsiteltiin johtamassani talousvaliokunnassa. Valiokuntakäsittelyssä oli kovasti paineita muuttaa esitystä. Ehkä suurimmat muutospaineet kohdistuivat ns. inhouse %:iin. Eli siihen, kuinka suurella osuudella julkisesti omistetut yhtiöt (ns. sidosyksiköt), voivat toimia omien suljettujen markkinoiden ulkopuolella, ns. vapaalla markkinalla.  Itse pidin hallituksen lakiesitystä hyvänä, enkä ollut innostunut siihen muutoksia juurikaan tekemään. Valiokuntakäsittelyn lopputulosta pidän hyvänä, lakiesitys hyväksyttiin ja jätepuolelle tuli vain vuoden siirtymäaika. On muistettava ettei sidosyksiköiltä kielletä markkinoille menoa, se vaan tarkoittaisi suljetun markkinan avaamista kilpailulle.

Mikä sitten muuttuu julkisissa hankinnoissa jatkossa ja miksi uusi hankintalaki on pk-yritysten kannalta parempi kuin aikaisempi?

Laki parantaa markkinoiden toimivuutta ja PK- yritysten pääsyä julkisiin hankintoihin, koska hankinnat on pilkottava osiin, niin että myös pienemmät yritykset pystyvät osallistumaan kilpailutuksiin. Pilkkomatta jättäminen on lain mukaan erikseen perusteltava. Ts. pilkkomatta jättämiselle pitää olla lain mukainen peruste.

Laissa sääntelyä yksinkertaistetaan ja kilpailuhäiriöitä vähennetään. Tulee hankintojen neuvontaa tarjoajayrityksille. Lisäksi laki kannustaa markkinavuoropuheluun ostajien ja myyjien välillä. Se parantaa ostajien markkinatuntemusta ja hankintaosaamista.

Tärkeää on myös, että liikevaihtovaatimus voi jatkossa olla enintään kaksi kertaa hankinnan arvo. Taloudellisten vaatimusten kohtuullistaminen tukee pienten yritysten mahdollisuuksia kilpailla isompien kanssa.

Arvoisat Yrittäjät

Paljon on siis jo tehty, mutta vielä on paljon tekemättäkin. Suomi nousee yrittämisen kautta ja siksi olisi tärkeää toteuttaa vielä ainakin kolme asiaa.

Paikallisen sopimisen tosiasiallinen salliminen ja työsuhdeturvan joustavoittaminen parantaisivat merkittävästi työllistymistä. Alvittoman toiminnan alarajan nostaminen taas laskisi kynnystä aloittaa yritystoiminta ja olisi yksinyrittäjille erittäin tärkeä asia.

Hyvät Yrittäjät

SUOMI täyttää tänä vuonna 100 vuotta – Yrittäjät olisikin otettava mukaan juhlavuoden kumppaniksi!

Suomen Yrittäjät ovat toivoneet, että myös pienet yritykset voisivat olla mukana tavalla tai toisella juhlavuoden kumppanina.  On valitettavaa, että vain suurella rahalla on voinut päästä mukaan viralliseksi juhlavuoden kumppaniksi.

Kun Yrittäjien Mikael Pentikäinen on kysynyt: Olisiko mahdollista, että pk-yrityksille olisi jokin oma malli tai sarja, joka olisi taloudellisesti mahdollinen. Vastaan: Tehdään se itse!  

Yrittäjät ovat juurikin se porukka, jonka katse on suunnattu menneen sijasta enemmän tulevaisuuteen. Vaikka Suomi täyttääkin nyt 100 vuotta, on relevanttia kysyä: mitä seuraavat 100 vuotta?  Millaisen Suomen näemme tulevina vuosikymmeninä?

Syyskuun 21. päivä vietetään kansainvälistä päästötöntä päivää (Zero Emissions Day)

Ehdotan, että me Yrittäjät tehdään tuosta päivästä valtakunnallinen ”Suomen Yrittäjien päästötön päivä” ja liitetään se Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumaksi. Tuona päivänä jäsenyritykset voisivat julkaista esim. omat yrityskohtaiset ilmastopäästöjen vähennysohjelmat. Pienilläkin teoilla, kun niitä on paljon, on suuri vaikutus. Uskon, että jos Yrittäjät aloittaisivat tällaisen perinteen, sillä voisi olla kauas kantoisia vaikutuksia. Uskon myös, että jos ehdotukseni saa Yrittäjissä tuulta purjeeseen, päivälle löytyy suojelija korkealta taholta.

Hyvät Yrittäjät

Onnistumisista ja saavutuksista pitää palkita ja niitä on syytä juhlia. Tänään me juhlimme omia sekä kanssayrittäjien onnistumisia ja saavutuksia.

Oikein hyvää juhlaa kaikille ja onnittelut jo etukäteen palkittaville yrittäjille!

Avainsanat: Yrittäjät

Hannun päivä

Tiistai 27.12.2016 - Kaj Turunen

Julkaistu Itä-Savossa 27.12.2016

Tänään on Hannun päivä. Paljon onnea kaikille Handeille. Tänään on myös kaikkien niiden syntymäpäivä, jotka ovat syntyneet joulukuun 27. päivä. Paljon onnea myös meille. Joulu ja vanha vuosi on takana ja uusi vuosi edessä. Nämä välipäivät ovat monelle tilannekatsauksen paikka. Varsinkin meille, jotka teemme työtämme  luottamushenkilöinä yhteisten asioiden parissa.

Miten meni kulunut vuosi, noin niin kuin omasta mielestä? Kyllä, täytyy myöntää, että haasteita on ollut. Tuuli on tuivertanut raa'asti vaakasuoraan ja ei voi sanoa, etteikö olisi tullut lunta tupaan. Harjalla on yritetty saada lumet takaisin pahimpienkin myrskyjen aikana.

Etelä-Savon ongelma lienee se, että meiltä puuttuu maakunnan selkeä kasvuveturi. Olemme jakautuneet melko vahvaan talousalueelliseen kolminapaisuuteen Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen alueisiin. Alueet ovat aika itsenäisen oloisia jo maantieteellisistäkin syistä. Monet valtionhallinnon alueita koskevat päätökset, nyt ja edellisillä hallituskausilla, ovat merkinneet kokonaisuuteen miinusta Etelä-Savossa juuri sen vuoksi, ettemme ole pystyneet hyödyntämään plussapuolelle niitä toimia, jotka ovat positiivisia suurille keskuskaupungeille.  Luulenpa, että moni etelä-savolainen edunvalvoja tuntee, niin kuin allekirjoittanutkin, ajan menevän suurelta osin syttyvien palopesäkkeiden sammuttelussa. Toisaalta, nykyisellä hallituksella on tahtoa ja työkaluja huolehtia koko maan elinvoimaisuudesta, myös Etelä-Savon. Viime aikojen perusteella voitaneen sanoa, että erityisesti Etelä-Savon. Itä-Suomen yliopiston OKL-päätöksen johdosta on Savonlinnalle tulossa kompensaatiopaketti, jolla turvataan alueen elinvoimaisuutta. Myös edellisen hallituksen poistamat saaristo-osakuntien rahat palautettiin, joka on maakunnallemme tärkeä asia. Kiitokset hallitus ansaitsee myös maakuntien sote-rahoituksessa saaristomaisuuden huomioimisesta. Nämä neuvottelut saatiin päätökseen 21. joulukuuta ja niissä ehdin itsekin olla mukana. Alkuperäinen pohja soten maakuntarahoitukselle koostui kuudesta kriteeristä. Tuolloin lisättiin seitsemänneksi kriteeriksi saaristomaisuus. Tämä paransi muutamalla miljoonalla maakuntamme rahoitusta.

Kaiken kaikkiaan vuosi on ollut kiireinen. Paljon on ollut isoja asioita ja pitkiä päiviä. Harmittaa kun liikunta jäi tänä vuonna vähälle.

Mitä luvata tulevalle vuodelle? Politiikan puolelta voi olla viisasta olla lupaamatta mitään. Se ei tarkoita kuitenkaan, että olisi tulossa jotenkin huono vuosi. Päinvastoin. Uskon, että tulevana vuonna hallituksen kasvupanostukset tulevat näkymään maakunnassamme uusina investointeina ja työpaikkoina. Yhden lupauksen kuitenkin teen. Tulen useammin teitä vastaan, lenkkipolulla.

Vastine toimittaja Launo Päivätielle

Torstai 24.11.2016 - Kaj Turunen

Itä-Savo 24.11.2016

Vastine toimittaja Launo Päivätielle

 

Launo Päivätie, kirjoitit kolumnissanne 23.9 että savonlinnalaisten kansanedustajien yhteistyö tökkii. Tiedoksi Launo sinulle, että savonlinnalaisten kansanedustajien yhteistyö sujuu hyvin, toisin kuin annat lukijoille ymmärtää. Savonlinnan edunvalvontaa voisi kuvata joukkuepelinä. Me pelaamme samassa joukkueessa kaikki ja taktiikalla, jolla saavutetaan paras mahdollinen lopputulos. Joukkueen kärkipelaajat ovat hallituspuolueiden kansanedustajat (ministeriä meillä ei ole). Kärjessä varmistavana pelaa myös opposition kansanedustaja. Keskikentän miehittävät savonlinnalaiset maakuntatason poliitikot ja hyökkäykseenkin pystyviä puolustuspelaajia ovat kaupungin luottamusmies- ja virkamiesjohto. Koko joukkue tekee yhteistyötä ja taktiikkapalavereita pidetään.

Väitteesi yhteistyön tökkimisestä perustat siihen, että jätimme Hanna Kososen kanssa yhdessä yliopistolakialoitteen ilman Heli Järvisen allekirjoitusta aloitteeseemme. Ehdotus omasta yliopistosta ja siihen liittyvän lakialoitteen nopeasta jättämisestä tuli Savonlinnan kaupungilta. Katsoimme lakialoitteelle paremman läpimenomahdollisuuden jos sen allekirjoittavat vain hallituspuolueiden edustajat. Jätimme sen 18.5.2016. Heli teki omansa seuraavana päivänä 19.5 ja jäi keräämään siihen nimiä muilta kansanedustajilta.

Kuvaavaa meidän kolmen yhteistyöstä lienee se, että minun ja Hannan lakialoitteen lähetekeskustelun jälkeen teimme kolmestaan kimppahalin valtiosalissa.

Mitä sitten tulee biodiesel-tehtaaseen ja muihin mahdollisiin kiinalaisinvestointeihin, niin tiedoksesi, että asiat etenevät.

Launo, olet taitava kynän käyttäjä. Hallitset kirjoittamisen monet tyylilajit. Se minkä parhaiten osaat, nälviminen, ei useinkaan ole kovin rakentava. Vapaakin toimittaja voi joskus vaivautua taustoittamaan tietojaan.

Savonlinnalla on yhteinen tie kuljettavanaan. Me voimme tehdä siitä vaikeakulkuisen negatiivisella energialla, väheksymällä ja nälvimällä toisiamme. Me voimme tehdä siitä kivisen ja varjojen yötien. Yhteisestä tiestämme voimme myös tehdä helppokulkuisemman positiivisella energialla, rakentavalla asenteella ja toisiamme kannustamalla sekä tukemalla. Me voimme tehdä siitä sileän valon päivätien.

 

Kaj Turunen     

 

Avainsanat: Kansanedustajien yhteistyö

Omistusten julkisuus verotietoja tärkeämpi

Sunnuntai 6.11.2016 - Kaj Turunen

Itä-Savo 6.11.2016

Omistusten julkisuus verotietoja tärkeämpi

 

Kuluneen viikon aikana on uutisoitu julkaistuista verotiedoista. Jotkut ovat verotietojen julkistamista vastaan, mutta ymmärtääkseni enemmistö pitää verotietojen julkistamista hyvänä asiana. Hekin, jotka eivät pidä omien verotustietojen julkistamisesta, mielellään katsovat toisten tietoja. Suurituloisimmat ja eniten veroja maksavat löytyvät pääomaverotuksen piiristä. Palkkaverotus on enemmän progressiivista kuin pääomatuloverotus. Suurissa palkoissa verotus nousee 57 prosenttiin. Pääomaverokanta on 30 % ja verotettavan pääomatulon 30 000 euroa ylittävältä osalta 34 %.  Jos vain pystyy, niin suuret tulot kannattaa ottaa pääomatuloina.

 

Mielestäni on ihan ok, että verotiedot julkaistaan. Avoimuus on hyvä asia. Pitää kuitenkin muistaa, että julkaistavat verotiedot pohjautuvat niihin tietoihin jotka verottajalla on verovelvollisen verotettavista tuloista. Uskon, että yleisesti ottaen verottajalla on kansalaisten tulot hyvin tiedossa. Tavallisella ”Matti Meikäläisellä” ei ole paljon mahdollisuuksia, eikä edes motivaatiota, aggressiiviseen verosuunnitteluun. Motivaatio kuitenkin kasvaa kun kysymyksessä on suuret euromäärät.

 

Omistusten avoimuus on välttämätöntä verotuksen pohjaksi. Suomessa on Euroopan reaaliaikaisin ja avoin arvo-osuustilien sähköinen säilytysjärjestelmä. Arvo-osuustili on sähköinen versio sille, että ennen paperisia osakekirjoja säilytettiin kassakaapissa. Siis nykyisin jos suomalainen omistaa pörssiyhtiön osakkeita, niitä säilytetään sähköisellä arvo-osuustilillä esimerkiksi pankissa. Tällainen arvo-osuustili on nykyisin aina henkilökohtainen, joten osakkeiden eli suomalaisten yritysten omistukset voidaan useimmiten selvittää esimerkiksi viranomaisten tutkintoja varten. Arvo-osuustileistä pidetään kirjaa Euroclear Finland -nimisessä yrityksessä, josta esimerkiksi viranomaiset saavat vaivattomasti tiedot omistuksista. Nyt ollaan ottamassa takapakkia avoimuuden suhteen. Suomalaisille ollaan sallimassa omistusten piilottaminen ulkomailla.

 

Mitä hallintarekisteröinti tarkoittaa?  Hallintarekisteröinti tarkoittaa, että em. arvo-osuustilejä ylläpitävät pankit voisivat ostaa palveluja toisilta ja rakentaa omistajuuksista ketjuja. Hallintarekisterissä todellinen omistaja jää anonyymiksi. Käytännössä pörssiyhtiön omistajaluettelossa lukisi enää rekisterin ylläpitävän pankin nimi. Eli jos suomalainen pörssiyhtiö listautuisi ulkomailla ja suomalainen Matti Meikäläinen ostaisi sen osakkeita miljoonalla, tuolla kohtaan osakasluettelossa lukisi Matti Meikäläisen kohdalla esim. Nordea. On selvää, että viranomaisten tietojen saanti vaikeutuisi.

 

Asia on ollut esillä eduskunnassa EU:n arvopaperikeskusasetuksen vuoksi. Suomi on kuitenkin neuvotellut jo aikaisemmin asetukseen poikkeuksen säilyttää oma avoin järjestelmä voimassa. Se on kirjattu artiklaan 38 sen viidenteen lukuun. Suomen poikkeus on voimassa niin kauan kunnes Suomi itse muuttaa omaa lainsäädäntöään. Siksi sitä ei pidä mennä tältä osin muuttamaan. 

Avainsanat: Omistusten julkisuus

Savonlinna ansaitsee kopmpensaation

Keskiviikko 2.11.2016 - Kaj Turunen

Perussuomalaisten Savonlinnan kuntavaalilehti 

Savonlinna ansaitsee kompensaation ja muutakin

Itä-Suomen yliopiston älyttömän päätöksen johdosta siirtää opettajakoulutus Savonlinnasta Joensuuhun, Savonlinna tulee saamaan valtiolta kompensaatiota taloudellisiin menetyksiin. Kysyin eduskunnan kyselytunnilla pääministeriltä, että voidaanko perustaa erillinen työryhmä kompensaatiota suunnittelemaan. Pääministeri Juha Sipilä tuolloin vastasi myöntävästi ja lisäksi vastauksessaan loi uskoa Savonlinnan talouteen. Olen tuon työryhmän jäsen. Savonlinnan kaupunkia ryhmässä edustaa kaupunginjohtaja Janne Laine ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti-Pekka Parkkinen. Kieltämättä hiukan voi ihmetellä ko. herrojen neuvottelustrategiaa. Haukkumalla ministereitä ja koko hallitusta julkisesti sekä kulisseissa keväästä lähtien, ei ole luonut parasta mahdollista neuvotteluilmapiiriä.

Savonlinnan kaupunki on asettanut kompensaatiotavoitteeksi kuusi asiaa:

1. Ammattikorkeakoulun 420 tutkintotavoitteen lisäys Savonlinnan kampukselle.

2. Kiinteistöjen purku- ja lainakustannusten kompensointi, mikäli kohdan yksi tavoitetta ei saavuteta.

3. Saaristokuntastatuksen toteuttaminen

4. Savonlinnan sairaalan keskeisimpien päivystystehtävien säilyttäminen ja niiden määrittely pysyvästi lainsäädännöllä.

5. Luonnonvarakeskuksen Punkaharjun yksikön saaminen strategiseksi yksiköksi, jolloin laboratorio- ja tutkimushenkilöstö alueella säilyy.

6. Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus

Tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia, mutta kaiken rehellisyyden nimissä on todettava, että kaksi niistä eivät valitettavasti ole millään muotoa realistisesti toteutettavissa. Siksi niihin ei pitäisi hirttäytyä, vaan ottaa niistä mitä saa ja luovasti kehittää puuttuvalle osalle muuta. On huomattava, että maan laajuisesti ammattikorkeakoulun oppilaspaikkoja vähennetään. Kaikki uudet aloituspaikat mitkä Savonlinna saa, on muilta pois jo toteutettavien vähennysten päälle. Muu Suomi ei tällaista hyväksy. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävä, että 420 uutta paikkaa Savonlinnaan ei ole realistinen. Toki kaikki mitä saadaan on hyvä.

Toinen epärealistinen asia kaupungin listalla on saaristostatuksen saaminen. Niinkin hyvä asia kuin se Savonlinnalle olisi, muu Suomi ei sitä tule hyväksymään. Miksi ei? Saaristolisää maksetaan asukasperusteisesti. Jos saaristostatus Savonlinnalle myönnettäisiin, nykyisten kriteerien mukaan tarkoittaisi se kaupungillemme 13,5 miljoonan euron saaristolisää vuodessa. Se olisi aivan huippu juttu minunkin mielestäni. Muut saaristokunnat ja osakunnat sitä eivät hyväksy, koska se olisi heiltä pois. Tuo 13,5 miljoonaa on liki sama summa minkä muut saaristokunnat saavat nyt yhteensä. Kun rahat otettaisiin nykyiseltä momentilta, niin kaikkien saaristokuntien saaristolisät puolittuisivat. Tämä aiheuttaisi muissa kunnissa rajun vastustuksen. Minulla on tähän kompromissi.

Edellisen hallituksen demari valtiovarainministeri poisti saaristo-osakunnilta saaristo-osakuntalisät kokonaan. Nykyinen hallitus palautti ne.

Olen esittänyt Savonlinnan osalta kompromissiehdotuksen, jossa Savonlinna jatkaisi saaristo-osakuntana, mutta saaristomaisiksi alueiksi laskettaisiin nykyistä suurempi alue. Esityksessäni Savonlinnan nykyistä saaristoaluetta laajennetaan saaristoalueasetuksessa käsittämään Pyyveden ja Vihtakannan kanavan muusta Savonlinnasta erottaman, siitä pohjoiseen kaupungin rajalle, entiseen Savonrantaan kuuluneen saaristoisen alueen ja Pihlajaveden sekä Puruveden Savonlinnasta erottaman Punkaharjun Saarelasta etelään olevan Punkaharjuun kuuluneen kaupungin rajalle ulottuvan saaristoisen alueen.

Laajennuksen jälkeen Savonlinnan saaristoalue kasvaisi nykyisestä 1754 asukkaasta noin 5 370 asukkaaseen. Laajennuksen myötä Savonlinnan saaristolisät kasvaisivat 554 000 eurosta yli puoleentoista miljoonaan euroon. Savonlinna saisi näin miljoona euroa vuodessa enemmän kuin aikaisemmin. Tähän voisi olla poliittista tahtoa ja hyväksyntää myös muulta Suomelta, vaikka työtä sen eteen joudunkin tekemään.

Erityisen tärkeää on turvata Savonlinnan sairaalan toiminta vähintään sillä tasolla kuin se on nyt. Tämä turvaamistoimi on myös kirjattava lakiin, niin että siitä tulee pysyvä myös vuoden 2019 jälkeen kun keskussairaalastatus menetetään. Muilta osin kaupungin tavoitteet ovat hyviä, mutta riittämättömiä. Tosin itse en kovin innokkaasti olisi purkamassa nopealla aikataululla opiskelija-asuntoja. Luulenpa, että niihin saadaan vielä asukkaat mm. Kiina-yhteistyöllä.

Normaalikoulu – valtion koulu

Kompensaationa kaupungin kannattaisi ajaa normaalikoulun pysymistä valtion kouluna. Tämän voi kiteyttää kysymykseen kannattaako Savonlinnan saada 2 miljoonaa euroa vai maksaa 270 000 euroa vuosittain. Sen lisäksi, että kysymys on rahasta, on kysymys myös erityisen osaamisen säilymisestä Savonlinnassa. Jos normaalikoulu jatkaisi valtion kouluna, tulee sen toimintaan osoittaa asetuksen mukainen erityistehtävärahoitus, esimerkiksi eOppimisen ja oppimisympäristöjen erityistehtävä edellyttäisi vähintään n. 300 000 e/vuosi. Erityistehtävärahoitus on pysyvä valtion tulonsiirto talousalueelle. Erityistehtävän toteuttaminen synnyttää alan verkostoja sekä tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka voivat tuoda merkittävää lisärahaa koko seudulle lisäten sen elinvoimaisuutta. Kunnan kouluna tämä ei ole mahdollista.

Normaalikoulu voisi jatkossa toimia tienraivaajana uusien digitaalisten oppimisympäristöjen ja koulutusviennin sekä koulutusmatkailun alueella. Esim. Vuc Sydin Apple-koulussa vuosittain vierailee n. 1700 kiinnostunutta.

Valtion koulun erityistehtävä mahdollistaa alueen yleissivistävän koulutuksen, alueen täydennyskoulutuksen sekä mahdollisen uuden korkeakoulutoiminnan kehittämisen alueella. Korkeaa osaamista tarvitaan ennen kaikkea myös suunnitteilla olevan ja tulevan koulutusviennin tarpeisiin esim. Kiina, Venäjä ja Meksiko. Opetusteknologia on myös keskeinen opetuksen kansainvälisen mielenkiinnon kohde, johon mm. teknologiateollisuuden mielenkiinto kohdistuu.

Muita kompensaatioita

Valtio voisi vauhdittaa ja varmistaa Casino-tower hankkeen etenemisen. Retretin toiminnan käynnistämisessä valtio voisi olla mukana. Niinikään kertaluontoisena panostuksena valtio voisi kustannuksellaan kattaa Olavin Linnan. Tällöin linnasta tulisi yksi maailman hienoin ympäristö järjestää kansainvälisiä konferensseja.

Kiina – myös Savonlinnan mahdollisuus

Savonlinna on tehnyt yhteistyötä Kiinan Haidianin toimijoiden kanssa. Hyvä niin. Minä järjestin viime elokuun puolessa välissä kiinalaisten delegaation tutustumaan Savonlinnaan. Delegaatiossa oli mukana mm. kahden suuren sijoitusrahaston edustajat. Toisen rahaston omapääoma on kaksi kertaa Suomen valtion budjetin verran. Merkittäviä vieraita pikku kaupungissamme, joten kaupungintalon vierailulta olisin odottanut hiukan lämpimämpää vastaanottoa. Tutustumiskäynnin keskiössä oli koulutusvienti, matkailu- ja uusiutuvan energian tuotantolaitosinvestoinnit.

Vierailun jälkeen asiat ovat kuitenkin edenneet suunnitelmien mukaan. Ensimmäiset kiinalaiset sairaanhoito-opiskelijat saapuvat Savonlinnaan jo vuoden vaihteessa ja fysioterapian opiskelijat aloittavat ensi vuoden syksyllä. Myös teolliset investoinnit etenevät. Niistä toivon pystyväni kertomaan yksityiskohtia vielä tämän vuoden puolella.

Työtä Savonlinnan puolesta

Perussuomalaiset tekevät työtä paremman Savonlinnan puolesta. Teemme työtämme vilpittömästi kaupunkilaisten etua ajatellen. Emme voi hyväksyä kahden Savonlinnan suurimman puolueen sulle-mulle tapaa toimia, josta lienee viimeisimpänä esimerkkinä Savotekin myynti tiskin alta.   

 

Avainsanat: Kompensaatio

Kuka onkaan Robin Hood

Maanantai 26.9.2016 - Kaj Turunen

Mikkelin kaupunkilehti 

Kuka onkaan Robin Hood

Kun ensi vuoden budjetti julkaistiin eduskunnassa sanoin, että se on poliittisen historiani aikana tehdyistä budjeteista paras. Sanomalleni on hyvät perusteet.

Viime vaalikaudella, kun valtiovarainministerin salkkua kantoivat sosiaalidemokraatit, talouden pito perustui velkaantumiseen ja leikkauksiin. Eväät kasvulle ja työllisyydelle olivat hukassa. Ainut haparoiva yritys työllisyyden parantamiseksi demareilla oli räväkkä yhteisöveron alennus osakeyhtiöille. Se oli noin miljardin, siis tuhannen miljoonan euron tulonsiirto suurille yhtiöille ja aiheutti vielä lisäleikkauksia kansalaisille. Tuon verohelpotuksen suurin hyötyjä oli Nordea. Työpaikat jäivät syntymättä ja Nordeakin kiitti siirtämällä toimintansa Ruotsiin.

Nyt puhaltavat toiset tuulet. Nykyhallituksella on hyvät panostukset kasvuun sekä työllisyyteen ja nämä toteutetaan oikeudenmukaisesti.

Demareiden yhteisöveron laskun hyödyistä jäivät ulkopuolelle lähes kaikki ne yritykset, joihin uudet työpaikat ovat tällä vuosituhannella syntyneet. Kokonaan ulkopuolelle jäivät mm. avoimet yhtiöt, toiminimet ja kommandiittiyhtiöt. Nyt hallitus korjasi tämän 5%:n yrittäjävähennyksellä. Se on oikeudenmukaisuutta. On sanottu, että tästä hyötyvät erityisesti monopolin turvin toimivat apteekkarit ja siksi apteekkitoimiala onkin syytä vapauttaa.

Työllisyysasteen kohottamiseen budjetissa on monta hyvää elementtiä. Yksi sellainen on maksuperusteinen alv. Se ei maksa valtiolle mitään, mutta on helpotus pienille, työllistäville yrityksille kun laskusta veron voi tilittää sitten kun on saanut laskusta kotiutettua rahat. Myös kotitalousvähennyksen korotus lisää työn tekemistä.

Iso merkitys on myös kannustinloukkujen purkamisella. Merkittävin toimenpide on verotuksen keventäminen. Jo hallitusohjelmassa sovittiin työtulovähennyksen korottamisesta, joka kasvattaa nettoansioita nimenomaan pieni- ja keskituloisilla työläisillä. Käden ojennus pienipalkkaisille on 450 miljoonaa. Kiky-sopimuksen myötä veroja alennettiin yhteensä 555 miljoonaa euroa. Tätäkin hallitus painottaa alempiin tuloluokkiin ja kaikista heikoimmassa asemassa oleville budjetissa suunnattiin 30 miljoonan erillinen tuki.

Myöskään eläkeläisiä ei unohdettu. Vastaavat veronalennukset annetaan eläketuloon. Tämä jos mikä on oikeudenmukaisuutta. Tältäkin osin nykyinen hallitus korjaa edellisen virheitä.

Budjettikeskustelun aikana, viime viikolla eduskunnassa, sosiaalidemokraatit keksivät nimittää hallitusta Nottinghamin seriffiksi, joka ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille. Totuus on kuitenkin juuri päinvastainen. Demarit ottivat itse ollessaan hallituksessa verokassasta köyhän kansan rahoja miljardin ja antoivat sen suuryrityksille.  Se on Nottinghamin seriffin toimintaa.

Nykyinen hallitus antoi myös miljardin veronalennuksen, mutta kohdisti sen pieni- ja keskituloisille työtä tekeville sekä eläkkeellä oleville kansalaisille. Se on Robin Hoodin toimintaa.  

Avainsanat: Budjetti

PAIKKAPERUSTAINEN ALUEPOLITIIKA

Perjantai 19.8.2016 - Kaj Turunen

Mikkelin kaupunkilehti 19.6.2016

PAIKKAPERUSTAINEN ALUEPOLITIIKKA

Hallitusohjelman mukaan alueellisia toimintoja tullaan keskittämään maakunnille vuoteen 2019 mennessä. Ajankohta on haastava, sillä monien kuntien, niin pienten kuin suurempienkin kehitys on kulminaatiopisteessä. Monet kuntiin kohdistuneet haasteet ovat merkittäviä kuten väestön vanheneminen, työttömyys, kuntatalouden kehittymisen suunta, huoltosuhteen vääristyminen jne.  Olemme kieltämättä tilanteessa, jossa julkisen sektorin kasvu ja kunnan velvollisuus palvelujen tuottamisesta on päätepisteessä.

Kunnat tulevat olemaan jatkossakin paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Kunnat vastaavat siis jatkossakin työllisyyden hoidosta, liikunta-, kulttuuri ja muista vapaa-ajan palveluista, nuorisotoimesta, maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta. Maakuntahallinnon tehtäviksi puolestaan tulee sosiaali- ja terveyshuollon, ympäristöhuollon, pelastustoimen tehtävien lisäksi alueellisia kehittämistehtäviä. Tulisiko maakuntahallinnolla olla kuntatyyppinen oikeushenkilön asema. Näin kuntayhtymissä toteutuvasta toiminnoista voitaisiin vähitellen luopua ja kuntayhtymien toimintoja voitaisiin siirtää kuntamuotoisiin maakuntiin.

 Sote uudistuksen sekä aluehallinnon uudistamisen yhteydessä on syytä miettiä huolellisesti erilaisten toiminnallisten painopisteiden siirtämistä pois kuntasektorilta. Esimerkiksi julkisten hankintojen luonne voi muuttua jatkossa, jos tarjouskilpailuissa ei riittävästi huomioida paikallistuntemusta, paikallisten tuotteiden ostamista, paikallisen työvoiman käyttämistä tai lähiruoan ostamista hankintojen kriteerinä. On aiheellista kysyä, huomioiko uusi maakuntahallinto tai Sote-alue tällaisia kriteerejä uudistusten jälkeen?

Aluehallinnon uudistus tulee olemaan kunnille myös suuri mahdollisuus. Nyt on alettu keskustella voimakkaasti paikkaperustaisesta aluekehittämispolitiikasta, joka tarkoittaa eri sektoreita yhdistävää paikallista toimintaa, jossa huomioidaan sosiaaliset ja kulttuurilliset. Paikan ja paikallisuuden määrittelyllä on tulevaisuudessa keskeisiä vaikutuksia julkishallinnon toimintaan ja täten myös ihmisten jokapäiväiseen elämään. Suomen kilpailukyky perustuu erityisesti paikallisuuden korostamiselle, ei kasvukeskuksille tai kasautuvalle kasvulle pääkaupunkiseudulla.

Paikkaperustainen aluekehityspolitiikka soveltuu hyvin kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan lähtökohdaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että asuminen, palvelut, liikenne, työelämä, yritystoiminta, ympäristönsuojelu ja yhdyskuntasuunnittelu tarvitsevat tueksensa kansalaisnäkökulman, joka tulisi tuoda osaksi suunnittelua ja hallintoa. Kyseessä on siis käytännössä kuntien hallinnon, yrityselämän ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö. Paikkaperustainen aluekehitysnäkökulma on valinta, joka mahdollistaa paikallisia kehityspolkuja monimuotoiselle kuntakentällemme.

Avainsanat: Aluepolitiikka

Eläköön yhtenäinen Etelä-Savo

Sunnuntai 7.8.2016 - Kaj Turunen

Mikkelin kaupunkilehti 7.8.2016

Eläköön yhtenäinen Etelä-Savo!

Maassamme tehdään nyt erittäin merkittävää hallinto- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta. Luulenpa, että nyt tehtävillä uudistuksilla mennään kymmeniä tulevia vuosia eteenpäin. Hallinnon uudistuksessa maakunnan asemaa vahvistetaan. Elinkeino- , liikenne- ja ympäristökeskuksien toimintoja siirrettäneen maakunnille ja Aluehallintovirastosta tehtäneen valtakunnallinen. Sosiaali- terveyspalvelut hoitaa jatkossa maakunnat.                                                                                                                                                                                 

Nyt on lopputulokseen vaikuttamisen aika, niin että se parhaiten sopisi myös meidän omalle maakunnallemme, Etelä-Savolle. Vaikuttamista voitaneen kutsua myös edunvalvonnaksi. 

Edunvalvonnassa on eduksi yhteistyökyky, realismi, hyvät verkostot ja ihmissuhteet. Nämä pätevät kaikenlaisessa vaikuttamisessa, niin valtakunnallisella, maakunnallisella kuin  kunnallisella tasollakin.

Edellä mainituissa uudistuksissa on jo isolta osalta suurista linjoista sovittu. Nämä ovat olleet kovan vääntämisen takana. Esimerkiksi maakuntien lukumäärästä kättä väännettäessä, pääministeri oli jo hajottamassa hallitusta uhaten kävellä presidentin puheille. Onneksi niin ei tarvinnut tehdä, vaan asiasta päästiin yksimielisyyteen. Maakuntien lukumääräksi sovittiin kahdeksantoista. Yhdenkään kolmen kaupungin, Mikkelin, Pieksämäen tai Savonlinnan maakunnan vaihtaminen tarkoittaisi käytännössä maakunnan loppua.

Yhteistyökykyä on neuvotteluhalukkuus ja ratkaisujen hakeminen. Realismia on sopeutua jo tehtyihin ratkaisuihin vaikka ne eivät täysin olisikaan oman mielen mukaisia. Hyvillä verkostoilla ja ihmissuhteilla politiikassa ja päätöksen teossa on todellakin suuri merkitys.

Yllätyin kun sain luettavakseni Savonlinnan kaupungin muistion, joka oli päivätty 29.7. Tuossa edunvalvontamuistiossa oli useita tärkeitä asioita, mutta siellä roikkui vielä yhtenä kohtana ”Maakunta- ja sote-suunnaksi Pohjois-Savo”. Tekstissä vedottiin kaupunginvaltuuston päätökseen 30.3.2015, että Savonlinna suuntautuu sote-asioissa Pohjois-Savoon. Kerrottakoon, että tuo valtuuston päätös ei ollut yksimielinen, vaan perussuomalaiset ja vihreätkin olivat jo tuolloin yhtenäisen Etelä-Savon puolesta ja äänestivät esitystä vastaan. Savonlinnassa olisi syytä asia käsitellä uudestaan valtuustossa, nykyisten tietojen pohjalta.

Päätöksiä tehtäessä on hyvä olla mukana niitä tekemässä, tai joku muu tekee ne poissaolevien puolesta. On oltava yhteistyökykyä ja neuvotteluhalukkuutta. Ja enpä usko, että savonlinnalaiset edes hyväksyvät sitä, ettei heillä ole edustajia neuvottelemassa yhteisistä asioista.

Savonlinnan virkamiesjohdon sekä poliittisen luottamusmiesjohdon olisi ymmärrettävä nyt olla realisteja, niin ettei hyviä verkostoja ja henkilösuhteita enää vaarannettaisi. Valtioneuvosto on päättänyt, että maakuntia on 18, Etelä-Savo on yksi niistä. Eläköön yhtenäinen Etelä-Savo.

 

Avainsanat: Sote-uudistus

Sanasta miestä

Torstai 4.8.2016 - Kaj Turunen

4.8.2016 Puruvesi ja Juvan lehti

Sanasta miestä

Itä-Suomen yliopiston hallitus piti päänsä opettajakoulutuksen lopettamisessa Savonlinnassa. Koulutuksen keskittäminen Joensuuhun on ollut yliopiston päämääränä jo pidempään. Yliopiston hallitus on siirtopäätöksensä tehnyt ja pitää siitä kiinni. Voikin pitää, koska kokoomuksen opetusministeri ei päätökseen ole, eikä aio puuttua, vedoten yliopiston autonomiaan.

Taustalla on vuonna 2010 hyväksytty yliopistolaki, jossa yliopistoille annettiin vahva itsehallintoasema. Mielestäni tämä oli virhe, josta vastuun kantaa vuosien 2007 – 2010 eduskunta. Yliopistojen autonomia onkin ongelmallinen ja ristiriitainen. Itsehallinnon ymmärtäisi jos yliopistot pelaisivat omilla varoillaan, eikä yhteiskunnan kustantamina, verovaroilla. On käsittämätöntä, että Itä-Suomen yliopiston hallituksen sallitaan tehdä Savonlinnan ja koko Etelä-Savon maakunnan aluetaloudelle sadan miljoonan euron pysyvät menetykset muutaman sadan tuhannen säästöjä tavoitellessaan. Tuskin siirrosta edes säästöä yliopistolle syntyy.

OKL:n siirtyminen Joensuuhun on päätöksien osalta taputeltu, eikä siihen enää pysty vaikuttamaan. Siirtyminen tapahtuu syksyllä 2018. Asiasta ei pidä kuitenkaan lamaantua. Katseet on kohdistettava tulevaan. En ole koskaan oikein innostunut sanonnoista: ”Muutoksessa on mahdollisuus”, ”On noustava kuin Fenix-lintu tuhkasta” tai ”Kriisin kautta uuteen nousuun”. Tosiasiassa kuitenkin on itsestämme kiinni kuinka kriisistä selvitään. Fakta on myönnettävä. Ei palvele kenenkään etua se, että jäämme jurputtamaan ja syyttelemään. Päinvastoin. Nyt on aika katsoa hyvässä hengessä uusia mahdollisuuksia talousalueellemme. Kompensaatiota. Kompensaatio on korvaus menetyksestä.

Kun Savonlinnan opettajakoulutusasiaa käsiteltiin eduskunnassa, kysyin pääministeri Juha Sipilältä voitaisiinko perustaa työryhmä suunnittelemaan Savonlinnan talousalueelle kompensaatiota. Sipilä vastasi myöntävästi. Työryhmä onkin kokoontunut jo kaksi kertaa ja kokoontuu seuraavan kerran vielä tämän kuun aikana. Olen tämän kompensaatiotyöryhmän jäsen. Puheenjohtajana toimii ministeri Anne Berner.

OKL:n siirtymisen moninaisia vaikutuksia on vaikea täysimääräisesti kompensoida lyhyellä aikavälillä, mutta ne toimet jotka nyt tehdään, on oltava vaikutuksiltaan pitkäkestoisia ja kasvulle sekä kehittymiselle pohjia luovia. Korvaavia koulutuspaikkoja, panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen, seudun vahvuuksien vahvistamista kuten matkailu jne… Omana tavoitteenani on edellisten lisäksi saada biotalouden teollisia investointeja Savonlinnan seudulle. Metsäenergiaa hyödyntävä teollisuuslaitos toisi koko seutukunnalle pysyviä työpaikkoja suoraan sekä välillisesti. Esimerkiksi biopolttoaineita valmistavan laitoksen vaikutus säteilisi laajalle Savonlinnan ympäristökuntiin, Juvalle, Rantasalmelle, Sulkavalle ja Enonkoskelle.

Vastauksessaan minulle eduskunnassa pääministeri lupasi, että kompensaation jälkeen Savonlinnan talousalueen tilanne on jopa parempi luin ennen OKL:n lähtöä. Luotamme siihen. Sanasta miestä.

 

Avainsanat: Opettajakoulutuksen lopettaminen Savonlinnassa

Ilmastopäästöjen vähennys

Maanantai 1.8.2016 - Kaj Turunen

Itä-Savo 1.8.2016

Ilmastopäästöjen vähennys on ok, toteutus oltava oikeudenmukainen

Maapallon keskilämpötilan kohoaminen ihmiskunnan toiminnan seurauksena on tosiasia. Mikäli maapallomme keskilämpötila nousee nykyisestä neljä astetta, muuttuu planeettamme suurelta osin elinkelvottomaksi. Olemme tulleet tilanteeseen, jossa ihmiskunnan on pakko sopeutua elämään luonnon kanssa. Käytännössä se tarkoittaa teollisuudelta, liikenteeltä, kotitalouksilta, kaikelta toiminnalta niin Suomessa, Euroopassa kuin kaikkialla maailmassa, ilmastopäästöjen vähentämistä. Yleisesti tämä tiedetään ja tunnustetaan. Miksi sitten päästöjen vähentäminen on niin vaikeaa?

Ilmastopäästöjen vähentäminen on taloudellinen kysymys. Siirtyminen uusiutuvaan energiaan ja vähäpäästöiseen tuotantoon maksaa. Päästöt on kansainvälisesti merkittävä kilpailutekijä. Tupruttelijat pystyvät tuottamaan tuotteensa edullisemmin ja pärjäävät hinnoillaan kansainvälisessä kaupassa. Tämän vuoksi tarvitaan maailman laajuisia sopimuksia ilmastopäästöjen vähentämiseksi, joihin kaikki maailman maat sitoutuvat. Vain globaalilla sopimuksella saadaan päästövähennykset toteutettua oikeudenmukaisesti. Tällainen laiha sopimus saatiinkin aikaiseksi viime vuoden lopulla Pariisin ilmastokokouksessa. Olin itsekin kokouksessa mukana Suomen delegaatiossa.

Pariisin ilmastokokouksen tulokseen on oltava tyytyväinen, koska sopimus yleensäkin syntyi. Kehitysmaat ovat katsoneet, ettei heidän tarvitse päästöjään vähentää juurikaan, koska kehittyneet maat ovat tuottaneet suurimman osan ilmastopäästöistä. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan koko maailman päästöjen ja hiilinielujen tulee olla tasapainossa kuluvan vuosisadan jälkipuoliskolla. Maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Pariisissa Euroopan Unioni esiintyi yhtenä sopimusosapuolena. Euroopalla oli yhteinen lupaus vähentää kasvihuonekaasuja. Pariisin jälkeen jäätiin odottamaan kuinka vähennykset toteutetaan EU-maiden kesken.

 

Koska päästöjen vähennys on mitä suurimmalta osalta talouskysymys, on erityisen tärkeää kuinka EU:n yhteinen sitoumus jaetaan Euroopan maiden kesken, niin ettei kukaan saisi tätä kautta kilpailuetua toisiinsa nähden.

 

Päästökauppa ohjaa kaupan piiriin kuuluvat päästöt, mutta sen ulkopuolisiin päästöihin kuuluu mm. asumisen, maatalouden ja liikenteen päästöt. Komissio kertoi heinäkuun lopulla kuinka päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähennys toteutetaan. Mitään neuvotteluja ei käyty jäsenmaiden kesken, eikä komissio ole kertonut mihin laskelmiin taakanjako perustuu. Suomelle se lätkäisi käytännössä kovimman vaatimuksen, 39%. Se on kaikista kovin jos sen suhteuttaa bruttokansantuotteeseen. Jos laskuperusteena olisi BKT, Suomen prosentti olisi 37,1. Toki komissio lupaa joustoa, mutta se on maksullista. Vain Ruotsi ja Luxemburg saivat prosentin kovemman, mutta se onkin heille BKT:n mukainen. Bulgarian ei tarvitse vähentää päästöjään ollenkaan ja Puolankin vain 7%.

 

EU:n päästövähennys tavoite on ok, mutta komission esitys taakan jaosta ei. 

Avainsanat: Ilmastopäästöt

Veronkierrosta hallittuun veronmaksuun

Sunnuntai 12.6.2016 - Kaj Turunen

Itä-Savo/Länsi-Savo

VERONKIERROSTA HALLITTUUN VERONMAKSUUN

 

Veroparatiisit ja niiden kautta tapahtuva verovälttely ja veronkierto ovat olleet julkisen keskustelun kohteena viime aikoina enemmän kuin koskaan aiemmin. Syitä huomion lisääntymiseen ovat olleet toisaalta julkiset vuodot, kuten Panamaleaks ja paljastukset veroparatiisien laajasta hyväksikäytöstä ja toisaalta finanssikriisin syventämä tarve julkisen talouden tasapainottamiseen. Tosiasia on, että nykyinen kansainvälisen verotuksen järjestelmä antaa liian laajat mahdollisuudet kansainvälisille veronvälttämisjärjestelyille.

Toisaalta valtioiden ja Suomenkin verojärjestelmät sekä verotuksen pelisäännöt ovat olleet aukollisia ja epäjohdonmukaisia, mikä on mahdollistanut kansainvälisissä tilanteissa niiden hyväksikäytön yritysten verorasituksen minimoimiseksi.

Euroopan komissio on arvioinut, että ”laillinen” verovälttely aiheuttaa unionin jäsenmaille noin tuhannen miljardin euron veromenetykset vuodessa. Laittoman harmaan talouden osuus on arvioiden mukaan keskimäärin 22,1 % Bkt:stä EU:ssa. Tämän arvion mukaan EU-valtioille koituu 50–70 miljardin euron verotappiot  joka vuosi. OECD:n arvioiden mukaan globaalit veromenetykset ovat 100–200 miljardia euroa vuosittain. Nämä varat menetetään julkisten palveluiden, kuten terveydenhuollon ja koulutuksen rahoituksesta, jotka ovat Suomessakin joutuneet rajujen leikkausten kohteeksi.

Koska veronkierto ja harmaa talous on maailmanlaajuisesti merkittävä ongelma, mm. G20-maat ovat vaatineet useassa kokouksessaan tehokkaampia toimia verovälttelyn ja veronkierron hillitsemiseksi. Sekä Euroopan unioni että OECD ovat julkaisseet tähän tähtääviä toimenpideohjelmia. EU:ssa on valmisteilla myös direktiivi yhteisen kansainvälisen sääntelyn saavuttamiseksi.  G20-valtiot, OECD ja EU ovat asettaneet tavoitteekseen, että verot maksetaan siihen valtioon, jossa arvoa luova taloudellinen toiminta tapahtuu.

Hyväksyttävän verosuunnittelun ja veronkierron välistä rajaa tullaan myös verolainsäädännöllä muuttamaan, sillä asiaa ei voida jättää yksinomaan yritysten ja pankkien moraalin varaan. Reilun vuoden kuluttua Suomen verottaja saa automaattisesti tiedon suomalaisten sijoituksista lähes sadasta maasta.

Suomella ja Euroopan unionilla on nyt Panamaleaksin jälkimainingeissa tilaisuus puskea eteenpäin kunnianhimoisia aloitteita veronkierron ja verovälttelyn estämiseksi.  Suomessa on omistuksien julkisuus hyvällä tasolla. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan suomalaiset eivät voi käyttää hallintarekisteröintiä. Hallintarekisteröinti tarkoittaa sitä, että esim. osakkeiden tosiasiallista omistajaa ei tiedetä ja papereissa näkyy vain säilyttäjäpankin nimi. Hallintarekisteröintikielto suomalaisilta on syytä pitää jatkossakin kiellettynä, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

Veronkierron vastaisten toimien toteuttaminen ei kuitenkaan ratkaise valtiontalouden kaikkia ongelmia. Tie merkittäviin verotuottojen kasvuun ja valtiontalouden tasapainoon on saavutettavissa vain talouskasvun kautta.

 

Avainsanat: Veronkierto

Loma-asunnot ja maaseutu

Sunnuntai 15.5.2016 - Kaj Turunen

Loma-asunnot ja maaseutu

Vapaa‐ajan asuntoja on maassamme viimeisimpien selvitysten mukaan noin 720 000. Etelä-Savossa on toiseksi eniten vapaa-ajan asuntoja, mökkien määrä on hiukan alle 50 000.  Mökit ovat osa alueemme elintapaa, sillä lähes 1,3 miljoonaa taloutta eli yli puolet suomalaisista mökkeilee kotimaassamme. Näistä mökkeilijöistä noin puolet vuokraa itselleen mökin.

Vapaa-ajan asuminen ja vakituinen asuminen lähenevät toisiaan. Yli 20 000 mökillä todellisuudessa asutaan ympäri vuoden. Vapaa-ajan asumisella on suuri taloudellinen merkitys, sillä siihen käytetään vuosittain yli 7 miljardia euroa.

Mökkiläiset käyttävät paljon mökkikunnan yksityisiä ja kunnallisia palveluja ja joissakin kunnissa mökkiläiset mahdollistavat mm. kauppojen ympärivuotisen toiminnan. Mökkeily työllistää tälläkin hetkellä yli 90 000 henkilöä. Matkailuun panostaminen myös työllisyyden hoidon kautta on mahdollisuus, jota kunnilla ei ole varaa jättää käyttämättä.

Suomen nykyinen hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin, jolla mökkikulttuuria voidaan edistää. Hallitusohjelman tavoitteeksi on otettu mm. maankäyttö- ja rakennuslain uudistamien ja rakentamismahdollisuuksien helpottaminen. Hallitus tulee lyhentämään normien purkamisella päätösprosesseja sekä haja-asutusalueiden rakentamista. Tavoitteena on myös helpottaa mökkien muuttamista ympärivuotiseen asumiskäyttöön sekä alentaa maatalouden tuotantorakennuksien kiinteistöveroa. Niiltä tuotantorakennuksilta, jotka eivät ole käytössä, mielestäni voitaisiin vero poistaa kokonaan. Hallitus siirtää rakentamisen poikkeuslupapäätökset kokonaisuudessaan kuntiin.   Lisäksi jatkossa kuntien kaavoitusvaltaa vahvistetaan ja ELY -keskusten rooli kaavoitus- ja rakentamisasioissa muuttuu konsultoivaksi.

Myös kuntien olisi ymmärrettävä mökkiläisten tarpeet paremmin ja ottaa heidät mukaan hoitamaan yhteisiä asioita.  Kuntien olisi myös pidättäytyä jatkuvilta vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveron korotuksilta.

Jätevesiasetus lievenee ennen kaikkea perussuomalaisten ansiosta. Lievennyksiä jätevesiasetukseen tulee asuinkiinteistöille, jotka on rakennettu ennen vuotta 2004. Jätevesijärjestelmiä ei tarvitse rakentaa, ellei asunto sijaitse pohjavesialueella tai alle 100 metrin päässä vesistöistä. Lain tekstiin saatiin myös olennaisia muutoksia, joilla vältettiin se, että julkisivun muuttaminen tai lämpöeristysremontti olisi pakottanut asentamaan myös viemärijärjestelmät jätevesiasetuksen tiukimpien säädösten mukaisesti. Näillä muutoksilla tullaan helpottamaan maaseudun asukkaiden ja mökkiläistemme elämää.

Kansainvälisten levottomuuksien seurauksena on todennäköistä, että lähivuosina kotimaan matkailu tulee kasvamaan. Myös Aasian maista tulleiden matkailijoiden kiinnostus lomailuun Suomessa on kasvanut. Kiinasta tulleet matkailijat etsivät Suomesta puhdasta luontoa ja hiljaisuutta.  Etelä-Savo voi tarjota sekä kotimaisille että ulkomaalaisille matkailijoille kaikkea sitä, mitä hyvältä lomalta voidaan toivoa. 

Avainsanat: Loma-asuminen

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUS ETELÄ-SAVOSSA VARMISTETTAVA

Maanantai 2.5.2016 - Kaj Turunen

 Mikkelin kaupunkilehti 2.5.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN SAATAVUUS ETELÄ-SAVOSSA VARMISTETTAVA

Viime aikoina on keskusteltu runsaasti sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudesta maakunnassamme. Tällä hetkellä suurin osa kiireellisistä tapauksista pystytään hoitamaan tehokkaasti lähimmässä sairaalassa, Mikkelissä tai Savonlinnassa. Tosin muistissa on vieläkin se, että Savonlinnasta loppuivat synnytykset vuonna 2014 ja nyt samaa keskustelua käydään Mikkelin osalta.

Kysymys on erittäin ajankohtainen. Erityisen huolestuttavaa on, että keskusteluissa esille on nostettu kahden päivystyssairaalan tarpeellisuus Etelä-Savossa.

Vaikka laskennallisten käyntien suhteen maakuntamme sairaalat Mikkelissä ja Savonlinnassa ovat pieniä, niiden tarve ja riittävä palveluvarustus ovat oleellisia kysymyksiä, jotta asuminen ja eläminen Etelä-Savossa ovat mahdollista. Viime-aikaiset tutkimukset, kuten esimerkiksi Oulun yliopiston juuri valmistunut tutkimus apteekki-, sairaala- ja terveyskeskusverkon sekä synnytyspisteiden alueellisista tarpeista tulevaisuudessa, tukevat selvästi Mikkelin ja Savonlinnan päivystyssairaaloiden tarvetta myös jatkossa.

Teknologian kehittymisen on ajateltu johtavan terveydenhuollon palvelujen keskittymiseen, sekä palvelujen siirtymiseen sairaaloilta verkkoihin, se ei poista tarvetta Etelä-Savossa kahdelle päivystävälle sairaalalle.  

Väestön odotetaan vähenevän seuraavan 10–25 vuoden kuluessa erityisesti Etelä-Savossa, mutta toisaalta ikääntyvän väestön osuuden kasvu lisää maakunnassamme terveyspalveluiden tarvetta, jota ei voi korvata pelkästään digitaalisten ratkaisujen avulla. Se, että maakunnassamme on jatkossakin kaksi suhteellisen helposti saavutettavaa päivystävää sairaalaa, on potilasturvallisuuden kannalta tärkeää. Jos maakuntamme terveyspalvelujen tarjontaa heikennetään, se voi aiheuttaa sen, että joitakin kiireellistä hoitoa edellyttäviä tapauksia, kuten sydänpotilaita, pystytään hoitamaan vain Kuopiossa.

Mikkelin ja Savonlinnan sairaaloiden kehittämisen ohella Etelä-Savossa tarvitaan liikkuvia terveyspalvelujärjestelmiä, jossa maakuntaa kiertävä terveyspalveluauto tarjoaa sairaanhoitajan palveluita sekä tarvittaessa kiireettömiä lääkäripalveluja konsultaationa etäyhteyden kautta. Näin tärkeitä terveydenhoidon palveluja sekä ennaltaehkäisevää hoitoa saadaan kustannustehokkaasti myös syrjäisille alueille.

 

Etelä-Savon nykyinen sosiaali- ja terveyspalveluiden sairaala- ja perusterveydenhuollon toimipisteverkosto on syntynyt tarpeiden perusteella. Olemassa oleva palveluverkko on muotoutunut maantieteellisesti pirstaleiseksi yksittäisten kuntien tai näiden perustamien kuntayhtymien vastatessa sote-palveluiden järjestämisestä. Tämä ajatus tulisi olla jatkossakin keskeisenä kun mietitään Mikkelin ja Savonlinnan sairaaloiden kehittämistä. Palvelujen saavutettavuutta ympärivuorokautisen päivystyksen osalta ei Etelä-Savossa saa heikentää.

 

Toivon, että itä- ja eteläsavolaiset yhdessä toimien löytävät parhaan ratkaisun koko maakuntaan.

 

 

 

 

Avainsanat: Sote-uudistus

Vappupuhe

Sunnuntai 1.5.2016 klo 17:57

Vappupuhe 1.5.2016 Kaj Turunen

Hyvää Vapun päivää kaikille

Vappu on kaiken kansan juhla. Vappuna voimme nähdä ja tuntea ensimmäisten kesäisten asioiden saapuvan talven jälkeen. Lumet ovat sulaneet, ensimmäiset leskenlehdet puskevat jäisestä maasta keltaisia kukkia ja aurinko lämmittää. Luonnossa asiat sujuvat omalla painollaan. Niin ei ole kuitenkaan yhteiskunnassa, asiat eivät suju omalla painollaan, vaikka niin ilmeisesti kuviteltiinkin vuoden 2008 jälkeen aina viime vuoteen asti. Tuona aikana Suomi putosi eurooppalaisesta kelkasta, menetimme kansainvälisen kilpailukyvyn. Heti globaalin talouskriisin iskiessä 2008 olisi pitänyt tehdä korjausliikkeitä, vastaavia mitä meidän kilpailijamaissakin Ruotsissa ja Saksassa tehtiin. Niihin ei kyetty silloin, eikä valitettavasti edellisenkään hallituksen aikana. Kuluneina kahdeksana vuotena olemme menettäneet teollisia työpaikkoja merkittävästi, Suomi ei ole houkutteleva investointikohde ja taloutemme on ajautunut surkeaan tilaan. Elämme velaksi ja velkaantumisen vauhti on hurja. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana olemme velkaantuneet 50 mrd. Se on puolet koko valtion velasta. Siis puolet valtion velasta on tullut viimeisen kahdeksan vuoden aikana.

Tämän vuoksi maan hallituksen tehtävänä on taittaa velkaantuminen. Sen onnistumiseksi on välttämätöntä saada vienti vetämään. Se ei onnistu kuitenkaan ilman, että suomalainen kilpailukyky palautetaan. Suomi on noin 15% jäljessä kilpailukyvyssä tärkeimpiin eurooppalaisiin verrokkimaihin nähden, tästä tulee se prosentti mitä tavoitellaan. Hallituksen tavoitteena on saada tuo 15% kurottua kiinni kolmella tavalla, joista jokainen tuottaisi 5%:n kilpailukyvyn parantumisen. Ensimmäiseksi työelämää uudistamalla niin, että hinta ja kustannuskilpailukyky paranee 5%. Aluksi tätä vietiin eteenpäin lakipaketilla, mutta kuten tunnettua siitä luovuttiin, ja nyt neuvotellaan työmarkkinajärjestöjen kanssa. Nyt on jo selvää, ettei tuohon viiteen prosenttiin päästä. Toiseen 5%:iin tarvitaan palkkamaltti vähintään vuoteen 2019 asti ja kolmas 5%:ia tulisi työpaikkatason kilpailukyvyn parantamisella. Tämä vaatii todellista ja aitoa paikallista sopimista työpaikoilla. Kaikkiin näihin osa-alueisiin ja niiden toteutumiseen tarvitaan työmarkkinaosapuolia.

Näyttää siltä, että valta on suurelta osin luovutettu hallitukselta etujärjestöille. Asiat ovat usein, miltä ne näyttävät. Hallitus joutuu kuitenkin kantamaan vastuun. Toivon, että nyt neuvoteltava kilpailukyky-sopimus syntyy ja sen kattavuus on 100%, myös AKT:n on syytä olla mukana. Kansalaisille ei ole mitään hyvää luvassa jos kilpailukyky-sopimus vesittyy tai sopimukseen ei päästä ollenkaan. Yksi suhteellisen pieni, mutta Suomen vientiteollisuuden kannalta avainasemassa oleva ammattiliitto, AKT, on valtavan suuressa roolissa koko kansantaloutemme kannalta.

On väitetty, että vientimme sakkaaminen ei johtuisi niinkään kilpailukyvyttömyydestä kuin itse vientituotteistamme. Jos ne olisivat uusia innovaatioita ja korkean teknologian tuotteita, vienti vetäisi. Tuossa väitteessä on vain hitunen totta. Meillä on laaja metsäteollisuus, jonka tuotteista mm. paperi ei juurikaan edusta korkeaa teknologiaa eikä uutta innovaatiota, mutta tuo Suomeen merkittävät vientitulot ja luo lukuisia työpaikkoja. Kun myyntimiehemme/ naisemme myy maailmalla Suomessa, suomalaisen työläisen tekemiä tuotteita, kaupan saamisen haasteena ei ole hinta, ei myöskään laatu vaan toimitusvarmuus. Siis Toimitusvarmuus. Asiakkaat epäilevät lakkoherkän Suomen toimitusvarmuutta. Eihän se näin saisi olla. Tässä AKT on nykyisinkin liian suuressa roolissa suhteessa kansantalouteen. Olisiko tälle syytä tehdä jotain? Lakko-oikeuteen ei tarvitse eikä saakaan puuttua, mutta laittoman lakon aiheuttamasta korvausvelvollisuudesta voisimme ottaa oppia Ruotsista. Pienellä henkilökohtaisella taloudellisella vastuulla on Ruotsissa saatu aikaan vastuullista toimintaa. Ruotsissa ei laittomia lakkoja ole juuri ollenkaan, Suomessa niitä on vuodessa joka kolmas päivä, siis toista sataa kappaletta.

Elämme Suomessa nyt tiukkoja aikoja. Rahat eivät tällä hetkellä riitä pitämään ihan sellaista hyvinvointivaltiota mihin olemme tottuneet. Tämän vuoksi velkaannumme. Kipeitä säästöjäkin joudutaan tekemään. Siksi on välttämätöntä, että kaikki osallistuvat näihin talkoisiin. On järkyttävää kuinka laajaa on yritysten ja rikkaiden ihmisten verojen välttely myös veroparatiisien kautta. Panama paperit ovat tuoneet julkisuuteen, että Suomestakin sadat tahot ovat tehneet järjestelyjä veroparatiisiyhtiöissä. Suomen tuleekin olla kansainvälisesti aktiivinen verovälttelyn estämisessä. Veroparatiisien käyttöä perustellaan sillä, että se on täysin laillista. Peruste kestää niin kauan ennen kuin ne tehdään laittomiksi. Tässä Suomen tulee olla aktiivinen.

YLE:llä on hallussaan julkisuudessa paljon kohutut Panama-paperit. Hallitus on vedonnut YLE:en että se luovuttaisi paperit verohallinnolle ja poliisille, jotta veronkiertäjät voitaisiin saattaa vastuuseen. Perussuomalaisten ministeriryhmä kannattaa tätä vetoomusta. YLE on kieltäytynyt antamasta tietojaan vedoten lähdesuojaan. Tämä peruste Yleltä on kuitenkin kestämätön. Lähdesuojalla turvataan ainoastaan tietojen antajan tuntemattomuus, Ei annettujen tietojen sisältöä. Nyt on yhteistyössä löydettävä keinot, joilla voidaan kaikin mahdollisin tavoin edistää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. YLE on verovaroin rahoitettu valtion omistama eduskunnan media ja juuri siksi ei voi hyväksyä sitä, että Yle suojelee veronkiertäjiä.

Tässä yhteydessä on hienoa muistuttaa, että hallitus on saanut neuvoteltua uuden verosopimuksen Portugalin kanssa. Sopimuksen ydin on se, että jatkossa Suomi voi alkaa verottaa Portugaliin maksettavia yksityisen alan eläkkeitä. Toisin sanoen Suomessa tienattavista eläkkeistä pitää maksaa verot Suomeen. Tähän saakka Portugaliin muuttaneet suomalaiset ovat voineet saada yksityisen sektorin eläketulonsa verovapaasti, ja moni on käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja paennut kotimaan verottajaa.

Sosiaalidemokraatit puhuivat kyseisestä epäkohdasta paljon viime kaudella, mutta niin vain tässäkin asiassa tarvittiin Perussuomalaiset hallitukseen, ennen kuin ongelma saatiin korjattua.

Hallitus julkaisi huhtikuussa harmaan talouden ohjelman. Siinä kerrotaan niistä toimista, jotka hallitus aikoo tehdä harmaan talouden torjumiseksi. Verojen välttelyn estäminen ja omistuksien julkisuus auttaa siihen, ettei yhteiskunnassamme ole vapaamatkustajia, vaan kaikki osallistuvat hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitukseen rehellisesti, myös rikkaat.

Hallitusohjelma on hallituksen ohjelma. Se ei ole Keskustan ohjelma. Se ei ole perussuomalaisten ohjelma eikä se ole kokoomuksen ohjelma. Se on kuitenkin ohjelma, jossa näkyy perussuomalaisten kynän jälki mm. maahanmuuttopolitiikassa. Perussuomalaiset ovat tuoneet Suomen aiempaan löysään maahanmuuttopolitiikkaan jämäkkyyttä. Hallitusohjelman toteuttamiseksi PS- ministeriryhmän aloitteesta laadittiin 80-kohdan toimenpideohjelma, jolla vetovoimatekijöitä karsittiin;

a) perheenyhdistämiskriteereitä kiristetään niin kireälle, kuin perustuslakimme antaa myöten

b) oleskeluluvan saaneiden sosiaaliturvan tasoa lasketaan merkittävästi, sekä tehdään se vastikkeelliseksi

c) humanitaarisella perusteella ei enää pääse Suomeen. Tämä merkitsee, että suurin osa somaleista ja irakilaisista voidaan käännyttää. Kummankin maan pinta-alasta on 2/3 turvallista eli kriisialueilta on mahdollista siirtyä maan sisällä turvaan. Nykyinen Suomen ulkomaalaislakikaan ei edellytä turvapaikan myöntämistä irakilaisille eikä somaleille.  

On ongelmallista, että lakien ja säännösten voimaan saattaminen kestää tuskallisen kauan. Toinen vakavampi ongelma on, että maahanmuuttoviranomaiset tulkitsevat hallituksen linjauksia omapäisen löysästi myöntämällä oleskelulupia niillekin, joille ei tarvitsisi. Tältä osin virkamiehet kaipaavat ohjausta.

Hallituksen tavoitteena on saada vuoteen 2019 mennessä työllisyysaste 72%:iin joka tarkoittaa110 000 uutta työpaikkaa.

Hallituksella on keinoja yrittäjyyden ja työllisyyden lisäämiseksi ja tällä sektorilla perussuomalainen työministeri tekee hyvää työtä. Tavoitteen saavuttaminen on hyvin realistinen, mutta vaatii uudenlaista ajattelutapaa työttömyysturvaan ja työttömyyteen. Passiivisesta työttömyyden hoidosta siirrytään nyt aktiiviseen työllisyyden hoitamiseen.

Valtion rahoittamaa työttömyysturvaa voi jatkossa käyttää työttömän starttirahaan, palkkatukeen ja liikkuvuusavustukseen. Tämä uudistus tuo joustavuutta työllisyysmäärärahojen käyttöön ja takaa niiden riittävyyden. Lisäksi hallitus suunnittelee innovaatiosetelin ja innovaatiopankin, mahdollistaa osa-aikaisen yrittämisen sekä helpottaa erikoisosaajien työperäistä maahanmuuttoa. Näiden toimenpiteiden työllisyysvaikutukset ovat n. 15 000 uutta työpaikkaa. Lasketaanpa hiukan. Eri tahot ovat arvioineet neuvoteltavan kiky-sopimuksen työllisyysvaikutukset 60 000:ksi uudeksi työpaikaksi. Majoitus-  ja ravintola ala on laskenut alalle syntyvän 4000 uutta työpaikkaa lähi vuosina. Joukkorahoitus mahdollistaa start-up yritysten rahoitusta ja sitä kautta tuo arviolta 5000 uutta työpaikkaa. Myös normien purkamisella on merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen. Pelkästään muuttamalla TyEl-yhtiöiden vakavaraisuus laskentaa mahdollistetaan näiden yhtiöiden sijoittaminen asuntorakentamiseen. Näin toimien jo nyt on 3000:n uuden asunnon rakentaminen putkessa ja arviot kokonaisinvestoinniksi on 9000 uutta asuntoa. Nämä asunnot sijoittuvat kasvukeskuksiin ja suurelta osin pääkaupunkiseudulle. Työllisyys vaikutus rakentamisessa on n. 30 000 työpaikkaa. Lisäksi kun asunnot valmistuvat laskee se merkittävästi kynnystä ottaa pääkaupunkiseudulta työtä vastaan. Tämän arvioidaan olevan jokseenkin saman mikä on asuntojen määrä. Näistä toimista tulee jo yli 120 000 uutta työpaikkaa. Lisäksi on muistettava hallituksen kärkihankkeiden, erityisesti biotalouden, positiiviset vaikutukset työllisyyteen.

On vielä eräs asia josta haluan mainita ja jossa on näkynyt perussuomalaisten kynän jälki. Se on nk. ”Paskalaki”

Hallitus sopi huhtikuussa jätevesiasetuksen eli ns. paskalain merkittävästä lieventämisestä juuri niin kuin hallitusneuvotteluissa aikanaan sovittiin. Asia on Perussuomalaisille mieluinen. Päätös on tehty meidän vaatimuksestamme. Olin itse neuvottelijana tässä asiassa hallitusneuvotteluissa Smolnassa.

Haja-asutusalueiden jätevesikäsittelyä muutetaan selkeämmäksi ja järkevämmäksi. Jätevesijärjestelmiä ei tarvitse rakentaa, ellei asunto sijaitse pohjavesialueella tai alle 100 metrin päässä vesistöstä. Näillä alueilla sijaitsevien kiinteistöjen määräaikaa myöhennetään syksyyn 2019. Lisäksi kunnan viranomainen voi myöntää poikkeuksen, jos jätevesien määrä on vähäinen tai jos kustannukset muodostuisivat kohtuuttomiksi.

Muilla alueilla ennen vuotta 2004 rakennetut kiinteistöt vapautetaan velvoitteista. Niiden kohdalla jätevesisäädäntöä joutuu noudattamaan vain siinä tapauksessa, että kiinteistöön rakennetaan vesikäymälä tai tehdään vesi- ja viemärilaitteistoja koskeva luvanvarainen korjaus- ja muutostyö, jossa järjestelmä uusitaan tai korjataan kokonaisuudessaan. Toinen poikkeama on rakentamiseen verrattavissa oleva rakennuslupaa edellyttävä korjaus- ja muutostyö. Käytännössä kynnys asettuu siis varsin korkealle.

Etelä-Savon osalta voimme olla tyytyväisiä, että VT5 vihdoin rakennetaan välillä Mikkeli-Juva.

Myös Sulkavan vankilan säilymisestä voimme iloita. Poliisilaitoksien karsimisen yhteydessä olen taistellut erityisesti Juvan aseman säilyttämisen puolesta.

Otan kuitenkin esille pari asiaa jossa ei ole vielä perussuomalaisten kynän jälkeä, ensimmäinen on Liikennekaari. Viime aikoina julkisuudessakin on käyty keskustelua hallituksen erimielisyyksistä ns. liikennekaaripaketissa. Yksittäisenä asiana eniten huomiota herättää taksiliikenteen avaaminen kilpailulle ja tienkäyttömaksut. Perussuomalaiset eivät hyväksy kumpaakaan.

Perussuomalaiset eivät hyväksy taksiliikenteen avaamista kilpailulle. Taksijärjestelmä toimii Suomessa hyvin. Suomalainen taksi on luotettava. Emme halua siirtyä Ruotsin kaltaiseen järjestelmään, jossa valvonta katoaa ja hinnat karkaavat pilviin.

Liikennekaaressa on toinenkin ongelmakohta, käyttömaksut. Teiden käyttömaksuissa on kysymys oikeudenmukaisuudesta. Jo nyt autoilijoilta kerätään noin 8 mrd vuodessa erilaisia veroja ja maksuja. Tämän päälle ei missään tapauksessa voi laittaa enää tiemaksuja. Nykyisin tieverkkomme rahoitetaan valtion budjetista. Valtion verotus on progressiivinen, eli hyvätuloisen vero% on korkeampi kuin pienituloisen. Jos tieverkon rahoitus siirretään verotuksesta tiemaksuihin, tarkoittaa se pienituloisille lisäkustannusta ja rikkaat pääsevät taas kuin koira veräjästä. Tässä ei ole vielä perussuomalaisten kynän jälkeä, mutta kyllä se siihen tulee ja siinä lukee: Tätä perussuomalaiset eivät hyväksy.

Toinen asia jossa ei vielä ole perussuomalaisten kynän jälkeä on OKL:n säilyminen Savonlinnassa. Jos OKL:n erinomaisen toiminnan jatkuminen Savonlinnassa olisi perussuomalaisista kiinni, niin se jatkuisi varmasti. Yhteiskunnalle OKL:n siirrosta Joensuuhun aiheutuu 230 miljoonan euron kulut. Jo pelkästään valtiolle siirron kulut ovat 160 miljoonaa. Näin suuressa aluetalouteen ja kansantalouteen vaikuttavassa asiassa lopullinen päätösvalta ei voi olla Yliopistolla. Yliopistojen rahoitus hoidetaan maassamme pääasiassa verovaroilla, siis veronmaksajien rahoilla, joten yliopistoilta voimme vaatia yhteiskunnallisten vaikutusten huomioimista tekemissään päätöksissä. Yliopistojen tulosneuvottelut käydään opetusministeriössä. Itä-Suomen yliopiston tulosneuvottelut ovat 16.5. Viimeistään silloin on tehtävä ratkaisu Savonlinnan kampuksen säilymisestä.

Lopuksi vielä haluan kaikista negatiivisista asioista huolimatta valaa positiivisuutta ja uskoa tulevaisuuteen. Meillä Suomessa on kuitenkin paljon hyviä asioita, paljon enemmän kuin huonoja. Ammennetaan voimaa hyvistä asioista ja tehdään hyviä asioita.

 

Hyvyyttä Vappuun

 

Avainsanat: vappupuhe, Yle, Panama, AKT

"Helikopterirahaa" suoraan kansalaisille

Tiistai 26.4.2016 klo 9:25

Suomen talous on jämähtänyt. Viime vuosina kasvua ei ole ollut juuri ollenkaan, eikä tulevien vuosien näkymät tuo muutosta. Kaikki olemme samaa mieltä siitä, että kasvua pitäisi saada aikaiseksi. Yhtä mieltä olemme myös siitä, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta pitää säilyttää. Keinoista, miten tämä voisi tapahtua, on käyty julkisuudessa kipakkaakin keskustelua. Pitäisikö elvyttää velkarahalla, miten paljon voidaan julkista taloutta sopeuttaa eli suomeksi sanottuna leikata tai kuinka parannetaan kansainvälistä kilpailukykyämme vaikka palkkoja laskemalla? Huonoja vaihtoehtoja kaikki.  

Suomen velan otto on ollut kiihtyvää. Olemme velkaantuneet viimeisen kahdeksan vuoden aikana n. 50 miljardia euroa, joka on nykyisestä kokonaisvelastamme noin puolet. Vauhti on siis ollut huima. Velkaantuminen on taitettava tai jätämme lapsillemme velat ja köyhyyden. Jatkuva leikkaaminen näännyttää taloutemme ja johtaa nimenomaan hyvinvointiyhteiskunnan alas ajamiseen. Palkkojen laskeminen taas johtaa ostovoiman merkittävään laskuun ja kulutuksen supistumiseen sekä sitä kautta kysynnän hiipumiseen. Se taas johtaa työttömyyden kasvuun ja julkisen sektorin menojen kasvuun.

Tosiasiassa joudumme taiteilemaan näiden huonojen vaihtoehtojen välillä vaikka ratkaisun avaimet ovat muualla. Ne ovat muualla, koska kuulumme euroalueeseen, eikä meillä ole omaa rahapolitiikkaa. Se on EKP:lla, Euroopan keskuspankilla. Sen tärkein tehtävä on huolehtia hintavakaudesta, joka edellyttää inflaation pitämistä n. 2%:ssa. Siinä se ei ole onnistunut.  Mitä sitten EKP on tehnyt?

Itse asiassa paljonkin. Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen on pankkeja säännelty merkittävästi, joka on johtanut yritysrahoituksen vaikeutumiseen. Tämän vuoksi on Euroopassa jouduttu kehittämään yritysrahoitukseen uusia julkisia rahastomalleja.

Lisäksi tällä hetkellä keskuspankki ostaa 60 miljardilla eurolla kuukaudessa valtioiden ja yksityisen sektorin velkapapereita rahoitusmarkkinoilta. EKP:n elvytys on ollut kuitenkin epäonnistunutta. Se on elvyttänyt tähän mennessä yli 1 500 miljardilla eurolla. Silti kahden prosentin inflaatiotavoitetta ei ole saavutettu. Ruuti on tuhlattu selvästikin väärään osoitteeseen. PK-yritykset eivät ole näistä toimista hyötyneet, eikä investointeja ole syntynyt.

”Helikopteriraha” on rahaa, jota annetaan kansalaisille ilmaiseksi. Ajatus on ekonomisti Milton Friedmanin. EKP:n pitäisikin jakaa rahaa valtioiden ja yritysten sijaan suoraan kansalaisille. EKP voisi nykyistä pienemmällä panostuksella jakaa jokaiselle eurokansalaiselle 500-2000 euroa tilille. Raha pitäisi jakaa niin, että se menisi kulutukseen, siis pienituloisille. Tämä oikeasti lisäisi kysyntää, joka auttaisi pääsemään 2%:n inflaatioon. Se loisi myös yrityksille investointitarpeita ja siten uusia työpaikkoja. Helikopteriraha alentaisi jonkin verran euron arvoa, joka lisäisi taas euroalueen kilpailukykyä kansainvälisesti. Tätä Suomen Pankki voisi edistää osana Euroopan keskuspankkia.

Avainsanat: talous, helikopteriraha, Friedman

OKL-TIEDOTE

Maanantai 11.4.2016 - Kaj Turunen, Hanna Kosonen

Vapaa julkaistavaksi heti

 

TIEDOTE: Eikö raha kelpaa Itä-Suomen yliopistolle? Savonlinnan Okl:n siirto Joensuuhun järkyttävä virhe

Itä-Suomen yliopiston hallitus päätti tänään Savonlinnan okl:n lakkauttamisesta ja toimintojen siirrosta Joensuuhun. Savonlinnalaiset kansanedustajat ovat järkyttyneitä ja ihmeissään päätöksestä.

-Eikö raha kelpaa Itä-Suomen yliopistolle? kysyy kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.)

-Keskustan ryhmä oli kutsuttu tiistaiaamuksi koolle, jotta yliopiston lisärahasta olisi voitu tehdä päätös. Itä-Suomen yliopisto ei kuitenkaan ole rahan tarpeessa päätöksen perusteella, vaikka kahden miljoonan euron vuosittainen lisärahoitus oli heitä odottamassa. Keskittäminen on tärkeämpää kuin taloudenhoito. Olen todella yllättynyt päätöksestä tässä ajassa. Yliopiston hallitus ei sittenkään ollut ymmärtänyt asian vakavuutta Savonlinnan seudulle, Itä-Suomelle ja koko suomalaiselle opettajankoulutukselle, Kosonen jatkaa.

-Olen tyrmistynyt yliopiston hallituksen päätöksestä lakkauttaa Savonlinnan OKL. Odotin ehdollista päätöstä, niin että Savonlinnan kampus säilyy jos erityisrahoituskin jatkuu. Siihen oli varauduttu, kansanedustaja Kaj Turunen (PS) ihmettelee.

Taistelua ei vielä voi lopettaa, sanovat Kosonen ja Turunen. Vaadimme päätöksen perumista.

-Ensimmäiseksi on selvitettävä, voidaanko yliopiston hallituksen autonomiaan kajota ja päätöstä muuttaa.

-Seuraavaksi aiomme tehdä lakialoitteen yliopistolain muuttamiseksi autonomisen aseman osalta. Eihän yliopisto mieti päätöksiään kuin omasta näkökulmasta, ei niille voi antaa näin suurta valtaa koko Suomen kannalta merkittävistä aluetalouden kysymyksistä, Kosonen ja Turunen toteavat.

Yliopiston yksi tehtävä on toimia vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Koko Savonlinnan yrityselämä ja asukkaat, kampuksen henkilökunta, OAJ, opiskelijajärjestöt, enemmistö eduskunnasta, Etelä-Savon maakunta sekä lukuisat muut tahot olivat Savonlinnan säilyttämisen kannalla. Kososen ja Turusen mielestä Itä-Suomen yliopisto ei ole onnistunut tehtävässään.

 

Lisätietoja antaa:

Hanna Kosonen 040 717 1114

Kaj Turunen 050 512 0663

Avainsanat: Savonlinnan OKL:n lopettaminen

TYÖVOITTO

Perjantai 19.2.2016 - Kaj Turunen

Caruna lievensi kohtuuttomat sähkön siirtohinnan korotukset. Hyvä niin. Mieli muuttui parissa viikossa. Syyksi peruutukseen Caruna ilmoitti asiakaspalautteen. Oli syy mikä tahansa, niin peruuttaminen oli voitto kansalaiskeskustelulle.

Kerrataanpa vielä miten homma meni. Caruna ilmoitti tammikuun lopulla kohtuuttomista korotuksista asiakkailleen. Minulle alkoi tulla palautetta kiukkuisilta kansalaisilta. Kaikissa oli kysymys: Eikö korotuksille voi tehdä mitään? Palautteen määrä kasvoi viikonloppuna. Sunnuntaina 31. tammikuuta tein päätöksen, että tuon asian esille johtamassani talousvaliokunnassa. Laitoin sunnuntaina twitter-viestin asiasta, johon media tarttui. Niinpä samana sunnuntai-iltana koko valtakunta sai tietää, että talousvaliokunta puuttuu korotuksiin. 

Seuraavana päivänä, eli maanantaina, myös elinkeinoministeri ilmoitti julkisuuteen lainsäädännön tarpeesta. Ministeri hyppäsi liikkuvaan junaan mukaan. Hyvä. Asiaa käsittelimme valiokunnassa kaksi päivää kuullen kaikki osapuolet. Samaan aikaan kuluttaja-asiamies neuvotteli Carunan kanssa kohtuuttomista korotuksista. Lopputulos saatiin ja se on tyydyttävä. Sopimus ei poista kuitenkaan lainsäädännön tarvetta. Siihen talousvaliokuntaa perehtyy sitten, kun hallituksen esitykset aikanaan saapuvat.

Avainsanat: Caruna

Listavaalit - Demokratian irvikuva

Maanantai 4.1.2016 klo 13:35

On aivan käsittämätöntä, että nyt viritellään edes keskustelua ns. listavaaleista. Tällaisella vaalitavalla riistetään äänestäjältä oikeus äänestää haluamaansa ehdokasta. Listavaalihan tarkoittaa, että puolueet asettavat ehdokkaansa valintajärjestykseen listalle. On ykkösehdokas, kakkonen, kolmonen jne… Kuinka monta tulee valituksi, riippuu miten paljon puolue saa ääniä.

Käytännössä listavaaleilla ehdokkaan valituksi tulemisesta päättäminen viedään kansalaisilta puolueiden hämäriin sisäpiireihin. Esitykset maakuntavaalien, tai muidenkaan vaalien järjestämisestä listavaaleina on ylimielistä kansalaisten halveksimista.

Meillä Suomessa ei äänestysaktiivisuus ole muutenkaan kovin korkealla tasolla, mutta jos mennään vaaleihin joissa äänestäjä ei voi äänestää haluamaansa ehdokasta, tulemme kokemaan äänestysprosentin järkyttävän romahduksen.

Äänestäjällä on oltava oikeus jatkossakin äänestää parhaaksi katsomaansa ehdokasta. Listavaali on demokratian irvikuva, jota ei voi kannattaa kuin puolueiden kellokkaat.

 

Avainsanat: listavaalit

Vanhemmat kirjoitukset »